Co-Writing, suljetut tiimit ja miten linnakkeeseen murtaudutaan – biisintekijöiden verkostoitumistapahtuman anti

Kirjoittanut: Samuli Koivulahti

Suomen sanoittajayhdistyksen järjestämän tapahtumasarjan tavoitteena on ensisijaisesti tarjota osallistujille mahdollisuus löytää uusia työpareja tai -tiimejä tekemään ja tarjoamaan biisejä kaikenlaisille levyttäville tai levytyssopimusta tavoitteleville artisteille. Samalla se on tilaisuus kehittää itseään ammatillisesti biisien tekemisessä. Logomossa la 9.9.2017 järjestetty tapahtuma oli järjestyksessään toinen.

Tapahtumassa co-writattiin uusia biisejä, kuunneltiin Veepee Lehdon ja Kaiku Songsilta R Λ F Λ E L Elivuon puheenvuorot sanoittamisesta ja musabisneksen rakenteista ja rakennettiin uusia siltoja toistemme välille.

Veepee Lehdon kaltaisen konkarin ja R Λ F Λ E L I N puheenvuoroissa korostui hienosti se muutos, mikä alan rakenteissa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana.

Jos ennen muinoin kustantamot saattoivatkin etsiskellä yksittäisiä hyviä biisejä, niin nykyään etsiskellään pikemminkin ihmisiä; lauluntekijöitä, sanoittajia ja säveltäjiä, joilta materiaalia syntyy aina silloin kun sitä tarvitaan.

Jos ennen muinoin kustantajan paras työkalu oli valtava biisiarkisto, josta saattoi etsiä sopivia kappaleita, niin nykyään paras työkalu on tekijäreservi, josta voi koota tiimin tekemään biisejä projektikohtaisesti, nopeasti ja suoraan artistin suuhun.

Useinkaan ei etsitä parasta biisiä, vaan sopivinta, koska sopivin on samalla myös yleensä paras siinä viitekehyksessä mihin materiaalia tehdään.

Suljetut Co-Writing -tiimit

R Λ F Λ E L puhui myös paljon tiimin merkityksestä ja siitä kuinka osa alan kovimpien nimien tiimeistä ovat hitsautuneet niin vahvasti yhteen, että jalansijaa välissä ei yksinkertaisesti ole. Niin kauan kun homma toimii on symbioosia turha lähteä rikkomaan.

Vaikka joitain avoimiakin projekteja löytyy, niissäkin kappaleita tehdään usein oman talon sisällä kustantajan omien house writerien kesken, eikä levy-yhtiöltä kustantamoon tulleet liidit välttämälttä juurikaan valu sitten enää kustantamon ulkopuolelle.

Näin ollen jalansijan saaminen irtolaisena on hyvällekin kirjoittajalle todella vaikeaa.

Käytännössä vaihtoehtona on joko vakuuttaa kustantamo siitä, että olet sellainen osaaja, joka kannattaa ottaa talliin house writer -sopimuksen alle, erilaisiin artistiprojekteihin paritettavaksi, tai sitten tehdä niin hyvä paketti jonkun esiintyjän kanssa, että hän vie sinut linnakkeen ovesta mukanaan.

Kuten sanottua, toimivaa symbioosia ei helposti lähdetä rikkomaan. Eri asia on tietysti silloin, jos esiintyjä on huippuhyvä, mutta biisit huonoja.

Hyvistä sanoittajista on huutava pula!

Musiikin tekeminen ja äänen tallentaminen on tänäpäivänä helpompaa kuin koskaan, mutta niistä ihmisistä on pulaa, jotka pystyvät luomaan kunnollista kontenttia.

R Λ F Λ E L I N puheenvuorossa tuli esille, että pelkällä blanco-tekstilläkin voi päätyä kustantamon suojiin, mutta lähettämällä pelkän demosävellyksen ilman sanoja, vastaava skenaario on hyvin epätodennäköinen.

Vasta sanoitus tekee biisistä laulun ja suomenkielisessä musiikissa sisältö on kuningas.

Se mitä hyvä sanoittaja tässä tapauksessa tarkoittaa, ei kuitenkaan välttämälttä ole sama asia kuin mitä moni sanoittaja itse pitää sen määritelmänä. Hyvä sanoittaja kustantamon näkökulmasta omaa hyvän työmoraalin, erinomaiset yhteistyötaidot ja kykenee olemaan samanaikaisesti visionääri, mutta silti myös tarpeen mukaan hyvin taipuisa ja antamaan muillekin tilaa.

Hän myös tietää, miksi joku perseenvatkausbiisi on hitti ja ymmärtää että sellaisessakin musiikissa tekstillä on todella väliä, ainakin jos se on sitä osastoa mihin kyseinen sanoittaja tekstiä tekee.

Joko kovan luokan demo tai sitten pelkkä rautalankamalli

Yksi ikuisuuskysymys, mitä monet lauluntekijät ja artistitkin miettivät lähestyessään kustantajia ja levy-yhtiöitä, on se että kuinka hyvä demo on tarpeeksi hyvä. R Λ F Λ E L antoi ymmärtää, että hyvä demo on joko lähellä kaupallista tasoa ja jopa sitä itseään, tai sitten vain pelkkä akkari+laulu, joka jättää tilaa mielikuvitukselle sovituksen ja soundien suhteen.

Välimuotodemo, jossa on vähän yritetty jo tehdä soundia ja jossa on monia instrumenttiraitoja mutta hommaa ei ole viety loppuun asti, sekoittaa ja ohjaa liiaksi tulkintaa, eikä kuitenkaan kerro mikä biisin todellinen potentiaali voisi olla.

Se osa mistä ei kuitenkaan kannata demossa tinkiä on lauluraita. Huono lauluraita voi pilata koko biisin, vaikka se olisi muuten kuinka hyvä.

Lopputulema

Tässä pelkistettynä tärkeimmät muistisäännöt breikkaamiseen.

  1. Kanna erityishuolta siitä, että sanoitus ja lauluraita ovat demoissa timanttisia.
  2. Hyvästä tiimistä kannattaa pitää kiinni. Artistin myötä ovet voivat aueta koko lauluntekijätiimille.
  3. Jos tarjoat materiaalia kustantajalle, ole selkeä siinä mitä heiltä haluat ja osoita, että ole valmis tekemään hartiavoimin töitä.
  4. Muista, että hyvä tuote voi menestyä myös ilman kustantajaa ja levy-yhtiötä, jos olet valmis panostamaan rahaa myös markkinointiin ja sinulla on hyvä artisti.
  5. Onnistuneen omakustannejulkaisun jälkeen saatat olla ammattimaisten toimijoiden silmissä vieläkin haluttavampi.
  6. Ei haittaa, vaikka aina ei onnistu. Rafaelinkin mukaan ammattikirjoittajan hyvä onnistumisprosentti on 15 ja monilla se on vielä pienempi.
  7. Kirjoita paljon. Määrä tuo myös laatua ja ajan kanssa prosenttiluku kasvaa.

Vastaa